Kevät on uudistumisen aikaa. Itselläni on taas ”Konmari-kohtaus” päällä, vaikken kirjaa ole vielä lukenutkaan. Olen järjestänyt ja karsinut kaiken ylimääräisen pois ja keskittynyt yksinkertaistamaan asioita. Olen aloittanut kodin siivoamisesta ja järjestämisestä, josta olettekin saaneet vähän esimakua instastooreistani ja youtube-videosta. Löydät muuten kaikki youtube-videoni jatkossa helposti myös ylälehtivalikoista kohdasta youtube-videot. Olen käynyt koko asunnon kaikki yksittäiset tavarat läpi ja tyhjentänyt turhasta. Ihan kamala ajatella miten paljon ihmisellä on tavaraa! Selviäisimme niin paljon vähemmällä. Tykkään kuitenkin, että on myös kaunista, jonka vuoksi tulee hankittua ns. krääsää ja turhaa eli koriste-esineitä ja sisustuselementtejä. Teen seuraavaan postaukseen jutun vielä erikseen alakerran sisustuselementeistä.
Konmarius on näkynyt minussa myös työn saralla. Halusin selkeän oman blogin ja oman youtube-kanavan, minne voin päivittää milloin itseäni huvittaa (tai oikeastaan milloin on aikaa ja mahdollisuutta!) ilman painetta ja stressiä. Vinkkinä myös sinulle! Jos vaan jostain asiasta, ihmisestä, tavarasta, työstä tai muusta tulee huonoja fiiliksiä ja stressiä niin koita vaihtaa se johonkin mistä tulee vapauden tunne. Vaikka esimerkiksi työnkuva olisi sama, on se aivan eri motivaatio ja fiilis tehdä sitä, kun säilyy vapaus.
Vapaudesta on tullut myös minulle iso henkireikä. Vapautta pitää olla niin parisuhteessa kuin vanhempanakin. Tai ainakin vapauden tunne säilyttää vaikkei sitä koskaan haluaisikaan käyttää.
Minulle on sanottu monesta suunnasta, että onpa sinulla monta rautaa tulessa. On oma nettitreenivalmennuskonsepti Hero kokonaan pyöritettävänä, on Aito päiväkoti avautumassa, on Martinan kanssa treenileirejä Espanjassa ja Suomessa, minut nimitettiin juuri Suomen urheiluliiton lasten urheilun lähettilääksi, on oma youtube-kanava, avattiin parhaan ystäväni kanssa rusinoita ja taateleita äideille suunnattu instatili, olen taaperon äiti ja synnytän kahden kuukauden päästä tyttövauvan. Olen vaimo, työnantaja, ystävä, yrittäjä, kodinhoitaja, siivooja, pelle Hermanni ja vaikka mitä.
Mutta arvatkaa mitä? En ole varmaan koskaan ottanut näin "iisisti". Teen töitä huippuihmisten kanssa, joille on helppo jakaa vastuuta ja osaan ja haluan delegoida töitä. Ennen kaikkea kuitenkin teen työtä mikä antaa mulle valtavasti ja millä on minulle merkitystä. Jos työ antaa, äitiys antaa, parisuhde antaa, miksi edes haluaisin muuta?
Meillä kaikilla on paljon annettavaa. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Sitä enemmän pystyt taas antamaan. Sitten tulee päiviä kun ei välttämättä jaksa yhtään mitään. Silloinkin pitää vain ottaa rennosti ilman syyllisyyttä. Kirjasta Antamisen lahja varastettua: "Kaikki se, mitä lähetämme meitä ympäröivään maailmaan, palaa lopulta takaisin luoksemme. Rakastaessamme meitäkin rakastetaan, mutta jos vihaamme, koemme tulevamme vihatuksi. Todellisuutemme muovautuu jatkuvasti sen mukaan, mitä ajattelemme, kuvittelemme ja tunnemme. "
Olisi kiva kuulla mitkä asiat teitä tällä hetkellä hieman puristaa, mitkä asiat stressaa, stressaatteko pienistä asioista, miten olette pyrkineet vähentämään tätä ominaisuutta itsessänne?
Mulla olisi taas niin paljon kirjotettavaa. Päätän kuitenkin tekstini tähän ja pyrin pitämään tekstit lyhyinä ja helppolukuisina. Tosi kiva, jos alat seuraamaan tällä omalla sivustollani kirjoituksia!
Palataan pian ❤️
"Life is a bumerang. What you give, you get."
Rakkautta, Nanna
